Pyörä on hänen veljensä omistuksessa ja ollut käytössään, viimeksi viitisen vuotta sitten. Aavistelin siinä olevan aluksi pahoja käyntihäiriöitä, vielä pahempia olivat. Yritimme ennaltaehkäistä niitä poikani kanssa muutamilla helpoilla konsteilla. Lauantaina vaihdoimme öljyt; tämähän ei vaikuta käyntiin välittömästi, pidemmän päälle vanha, vesittynyt öljy hajottaisi koneen voitelupuutteissaan. Vaihdoimme myös bensat. Uuden akun olin ostanut ja ladannut jo ennakkoon, senkin vaihdoimme. Sitten yritimme pyörää käyntiin. Lähti pitkän starttailun jälkeen, mutta kävi pätkien. Omistaja kävi koeajolla, ja palasi pian pyörä "ontuen" takaisin. Sitten starttailimme akun tyhjäksi.
Pienen lapsen isänä pojallelleni tuli tarve kiiruhtaa kotiin, joten jätimme akun latautumaan yöksi.
Sunnuntai-aamuna kokeilimme tyttäreni kanssa taas käynnistystä. Yhtä vaivalloista oli kuin edellispäivänä. Siispä ryhdyin, uhkarohkeasti, epäpoliittisiin puhdistuksiin. Kaasutin pura ja kokoa, välillä huuhtele ja puhdista. Taka-Pajulampiska otti kaiken varalta kuvia sillointällöin, että kasausvaiheessa voisimme paremmin muistella käänteistä järjestystä:
Tässä on tankki ja istuin on poistettu,
Vasta pari päivää myöhemmin löysin yksinkertaisen, helpon mutta hävettävän syyn häiriöön. Vanhan mopomiehen tietämättömyydestä se johtui.
Mopon, kuten joskus omistamani Jupiter 50 vm. 1966, polttoainehana toimii eri tavalla kuin nykyisten, modernien moottoripyörien. Ennen hanassa oli kolme asentoa: auki-kiinni- varatankki. Nykyisin on myös kolme: varatankki-auki.PRI. Viimemainittu avaa tankin suoraan kaasuttimeen ja vastaa mopon auki-asentoa. Auki- ja varatankki eivät olekaan auki koneen seistessä. Ne avautuvat, kun kaasuttimen kurkkun muodostuu alipaine, joka imaisee hanassa olevan kalvon välityksellä tiehyet avonaisiksi. Kurkun ja hanan välillä on letku, jolla imu saadaan oikeaan paikkaan. Tuo letku oli irti, toisesta päästä. Kone ei siis saanut polttoainetta, mikä heikentää käyntiä. Ennen strarttia käytin polttoainehanaa PRI-asennossa, siksi moottori kävi hetken.
No, toisaalta hyvä näinkin. Pyörä oli isomman huollon tarpeessa. Tilasin huollon heti maanantaina, pyörän omistaja otti sen testikäyttöön odotusajaksi. Seuraava yritys pyöräilyn aloittamiseen tyttärelläni on pari viikkoa aiottua myöhemmin.
Minun kannaltani vierailu oli kuitenkin menestys. Hyvää syötävää teimme ja söimme.
Lauantaina vokkasimme pihanuotiopaikalla jo perinteisen kasvisvokin. Ei tosi ihan linkin kaltaista: juurekset ja yrtit ovat pakastimestani, kasvisten sekaan laitoimme naudanlihasuikaleita. Kasvisruokaahan sekin on, hiukan tiivistetyssä muodossa tosin. Nautahan on kasvissyöjä.
Tämä oli kevään ensimmäinen tulistelupäivä, joten pannu piti aluksi puhdistaa, steriloida ja rasvata. Roihu oli varmaan tarkoitukseen riittävä.
Vokista tuli tämän näköistä, mutta hyvän makuista. Salaateissa on kaupan aineksia, valitettavasti, kun oman maan kasvusto on vielä sirkkalehtiasteella. Joskus täytyy tyytyä tällaisiin korvikeaineisiin.
Jälkiruokana oli kukkakakkua
