sunnuntai 12. joulukuuta 2010

Miehenkuvann kaksvispata

Takan lämpöä kannattaa hyödyntää huoneiden lämmityskaudellla myös ruuan valmistukseen. Samalla lämmöllä se tulee, ja maailma pelastuu siinä sivussa.
Padan voi jättää hautumaan pidemmäksikin aikaa, vaikka yön yli. Pitkä kypsennysaika ei oikein onnistu sähköuunissa, nuukuus estää sen. Tällainen ruoka vain paranee paistoaikaa jatkamalla, tietysti johonkin rajaan asti, jota en ole vielä saavuttanut. Nälkä tulee ennen.
Uuni ei saa olla ylettömän kuuma pitkässä haudutuksessa, kuten ei muussakaan haudutuksessa. Palovammoja tulee kasviksille liiassa kuumassa.

Heti kohta kovan lämmityksen jälkeen oma takkani on arvattavasti yli 300°. Mittaria minulla ei ole, mutta pullan ja sämpylän paistamisella olen testannut. Palavat mustiksi jo muutamassa minuutissa. Reilun puolen tunnin odottelun jälkeen pulla paistuu, ei pala, mutta nopeasti. Silloin arvaan lämmön olevan reilut 250°.
Vielä tunti tai muutama odottelua, niin padan voi jättää uuniin yöksi. Kovin tarkkaa paistoaikaa tällaisella ruualla ei ole, kunhan vain tulee kypsäksi. Padan kansi estää sitä kuivumasta. 

Jokainen uuni on yksilö, niiden tavat oppii vain kokeilemalla.
Yritys ja erehdys on hyvä menetelmä.
Yritys ja onnistuminen olisi parempi, ja palkitsevampi. Mutta harvinainen.

                                        



Mutta takaisin alkuun; pataruuan rakentelu meni tähän tapaan:

Tilkka rypsiöljyä pataan, pataa kieritellään, että seinätkin kostuvat; estää pohjaan ja seinämiin palamista ja helpottaa tyhjennetyn padan puhdistamista

- n. 5 sipulia
- n. 2 pientä lanttua
- 1 keskikokoinen purjo
- n. nyrkin kokoinen parsakaali eli broccoli
- n. 5 pienehköä perunaa
- runsaasti porkkanaa, näillä täytin padan (arviolta 1.5 l. )
- n. 2 dl (1 purkki ) tomaattimurskaa
- n. 0.5 dl soijakastiketta
-  puoli purkillista hapanimelä kastiketta (n. 1 dl, esim. Uncle Bens)
(- n. 0.5 dl mustaherukkamehutiivistettä)
- n. 5 kierrosta pippuria myllystä
- n. 2 tl basilikaa
- n. 1 tl salviaa
- n. 1 tl timjamia
- suolaa (minä en laittanut, soijakastikkeessa on sitä)
- muita mausteita maun mukaan
- kanasuikaleita tai koipireisiä kasvisten päälle
Juurekset lohkotaan, nesteet ja mausteet sekaan (sekoitetaan) ja pata uuniin.
Paistamisen loppuvaiheessa (annoslämmityksessä mikrossa tai uunissa ) päälle persiljaa .

Tällainen siitä sitten tuli



Ja variaatioitahan tästä pataruuasta saadaan aikaseksi esim. seuraavilla lisäyksillä tai vaihdokkailla:

- karjalanpaistia kanan sijaan sekoitetaan muiden aineiden joukkoon
- tai palapaistia, tai lihasuikaleita

- tai vaikkapa makkaraa
- sokeriherneitä muiden kasvisten lisäksi  sijaan
- kesäkurpitsaa
- omenaa
- herkkusieniä
- metsäsieniä
- naurista
- punajuurta
- selleriä
- palsternakkaa
- valkosipulia
- currya kanapataan
- tomaattipyrettä  (n. 2 rkl) freesattuna (kuumennetaan nopeasti paistinpannulla tilkassa ruokaöljyä)
- muitakin mausteita voi freesata. Tätä konstia en ole kokeillut, mutta sitä suositeltiin.
- hunajaa
- viinietikkaa
- muuta, mitä
Kasviksia voi ja kannattaa vaihdella vaihteen vuoksikin ja sen mukaan mitä sattuu olemaan saatavilla
Kastikkeet, esim. soijakastike, hapanimelä yms. eivät ole välttämättömiä. Joskus tein kanapadan pelkistä juureksista ja marinoiduista kanan koipireisistä. Mausteitakaan ei muistaakseni ollut muita kuin marinadin mukana tulleet. Hyvää siitä tuli niinkin.

lauantai 11. joulukuuta 2010

Uunipuuro

Kuvassa on uunipuuron seurana miehenkuvan kasvispata. Omaa kuvaa pelkästä puurosta en tullut ottaneeksi.

Uunipuuro on mahdollisimman helppo, mutta hyvänmakuinen murkina, varsinkin aamupalaksi. Talviaikaan, lämmityskaudella, teen tätä lähes aina, kun lämmitän takan. Yleensä useita kertoja viikossa. Riippuu tietysti pakkasista ja vireystilastani.
Näin se synnytetään:
- 1 dl kauraryynejä (mielellään tavallisia, ei pika-) tai muita ryynejä
- 2.5 dl vettä
-suolaa (ei pakollinen)

Uunin lämpö saisi olla mahdollisimman mieto, arvaisin alle 100°C, niin tulee paremman makuinen tulos. Onnistuu kyllä kuumemmassakin uunissa (arvaisin yli 200°C illalla), mutta puuro saattaa palaa kiinni kupin reunoihin, ruuan rakenne ja makukin kuumuudessa tosin kärsii. Silti maku on parempi kuin mikropuurossa. Aamulla puuro on kypsää. Päälle esim. omenasosetta ja maitoa, ja sitten syömään.
Puuron paistoajaksi riittää pari tuntiakin. Joskus olen unohtanut laittaa sen paistumaan illalla, ja tehnyt sen vasta aamulla. Kahvittelun ja lehden lukemisen ym. viikonloppuaamutoimien  jälkeen puuro on ollut syötävää, tai oikeastaan hyvää.
Aineet keraamikuppiin ja kansi päälle (minulla kantena on käytetty, tyhjennetty maksalaatikkovuoka leväytettynä ja reunat käännettynä kupin mukaisesti) Kuppi uuniin illalla. Ja aamulla naatiskellaan.