Veljeni lapsista nuorin sai lakin. Sitä kävimme sisareni ja hänen miehensä kanssa juhlimassa. Kimppakyydillä menimme, koska matkaa on melkoisesti. Pari yötäkin vietimme reissussa. Ei lakkiaisjuhlapaikalla, vaan vanhassa kotikylässäni, samalla suunnalla kuitenkin.
Serkkuni on ostanut perikunnalta vanhan mummolani, tuon talon kokemien monien vaiheiden jälkeen. Hän ja perheensä ovat laittaneet sen hyvään kuntoon. Talo on nyt vapaa-ajan käytössä ja enimmin tyhjillään. Meille sukulaisille ja muillekin tutuilleen serkku on luvannut majapaikan tuohon taloon, jos sinne vain sopii. Koko laaja suku ei mahdu sisätiloihin samanaikaisesti.
Siellä siis yövyimme.
Talon pehtoorina toimii enoni, n. 92 v. Hyvin ottivat, enoni ja vaimonsa, matkalaiset vastaan; lohikeitolla. Iltamyöhällä. Avaimet saimme ja tarpeelliset talon ja talotekniikan käyttöohjeet. Ja mukavaa juttuseuraa keittoruuan ohessa.
Asetuimme taloksi, hetken muistelimme menneitä. Katselimme sisareni kanssa vanhaa kotiamme. Asuimmehan yläkerran huoneissa viitisen vuotta silloin joskus. Sisareni alloitti koulutaipaleensa sieltä Ei varmaan arvannutkaan kuinka pitkä polku on ollut tallattavana. Tavallaan se jatkuu vieläkin, tosin ei enää oppilaana.
Aamupalan jälkeen juhlavaatteet päälle (ahistavat tuttumatonta maalaijunttia) ja matkaan. Pistäysimme matkan varrella moikkaamassa vanhaa äitiämme vanhainkodilla ja sitten juhlataloon, runsaan tunnin matkan päähän.
Juhlatilaisuus oli likipitäen perinteinen, vieraitaa kummankin suvun puolelta. Kahvittelua, tarjoilua enemmän kuin maha vetää (harmittaa aina, hyviä maistiaisia, mutta kun ei oikein mättämään kykene), ja jutustelua.
Sunnuntaina laitoimme majapaikassa vanhan tutun sapuskan meille viidelle: kana-kasvisvokin.
Siihen tuli ne tavalliset,
Tällä kerralla varasin kotipakastimesta vihanneksia ja juureksia: kesäkurpitsaa, hernettä, broccolia, omenaa, lanttua. Ja yrttejä; basilikaa, timjamia,
Ja keiyyiöni hullystä korianteria ja sipulia. Pihalta keräilin ruohosipulia, oreganoa, rakuunaa ja lipstikkaa (monivuotisia yrttejä).
Kaupasta kanaa, öljyä, ruokakermaa, kookosmaitoa, soijakastiketta, hapanimelä valmiskastiketta, pippuria suolaa ja suurustetta.
Sapuska valmistui normaalijärjestyksessä (vrt, linkki) vokkipannulla.
Kuvan vasemmassa reunassa näkyy enoni jalat. Perheen pääkokkina hän oli kovasti kiinnostunut touhuilustani.
Siskolikka hoiteli jälkiruuan, kattauksen ja kukkakoristeet.
Jälkkärinä oli mansikoita, melonia ja omenaa vaniljakastikkeella.
Yöpaikkani näytti tältä. Hyvin nukutti. Tämä huone oli perheeni makuuhuone siihen aikaan kun olin jotain 3 - 6 v. vanha. Sisustus on muuttunut noista ajoista, ovi ja uuni ovat alkuperäiset.
Ja vielä kulttuurihistoriaa; Tätivainaani oli innokas nuorisoseuraihminen joskus 50-60 luvulla. Häneltä on sälynyt tällainen juliste:
Heinivahokin on ollut joskus nuori ja TV-täht, "yllätysvieras" Helismaa hengissä. Olikohan maailma ja ajat silloin paremmin...
Paluumatkaan varasimme aikaa kunnolliselle vanhainkotivierailulle.
Reissulla aikaa kului siis enemmän kaikkeen muuhun kuin otsikko antaa ymmärtää. Mutta ilman päätilaisuutta ei olisi tullut lähdettyä. Hyvä että lähdettiin