Taka-Pajulappiska pyörähti taas vanhan isänsä luona. Nälän alkavassa koitossa pyörähdimme puutarhakävelyllä ja syynäilimme jääkaapin sisältöä. Kaupassa emme viitsineet pyörähtää. Kasasimme eineemme kotitarpeista.
Jää- ja ruokakaapista löytyi:
Puoli pakettia ryynimakkaraa
Paketti grilliakkaraa
Pakkaus Koskenlaskija juustoa
2 dl ruokakermaa
Rypsiöljyä (paistamiseen)
n. 1/2 dl sinappia
Pippuria
Puutarhasta löytyi:
Iso kesäkurpitsa
Purjo
4 kpl sipulia
Pieni parsakaalen kukinnon nuppukimppu
5 kpl puusta pudonneita omenia
Kasvit pesimme, paloittelimme ja kasasimme samaan astiaan. Paitsi sipulit. Kurpitsaa kasassa oli eniten, runsas 2 litraa.
Nuotiolla kokkailimme muurikalla. Aluksi paistoimme makkarat ja kuulotimme sipulit, siirsimme ne isoon kokoamisastiaan. Loput kasvikset paistoimme seuraavana, kahdessa erässä. Kerralla eivät mahtuneet muurikalle, kokeilimme kyllä.
Kun kasvit näyttivät kypsiltä, lisäsimme pannulle juuston paloiteltuna ja sinapin. Kun juusto oli sulanut, sekoitimme mössöt kokamisastiassa tasaiseksi massaksi. Ja sitten sömään.
Salaatti on pihasta, ihan vain peruslehtisalaattia. Wokin koristeena on persiljaa. Rieska on myös muurikalla paistettua, pari päivää vanhaa. Kyytipoikana on kraanavettä.
Taas kerran totesimme, että jämistä saa parhaat sapuskat. Maukkaimmat, mutta myös eettisimmät. Ei mene hyvät jämäaineet hukkaan tai tunkiolle. Vaan hyödyksi: kasvattamaan vyötärömakkaroita.
