Puolukkapaistos

Takkaa lämmitin. Samalla lämmöllä piti sitten tehdä jotain syötävää, ettei mene lämpö hukkaan. Puolukkapaistosta sekoittelin, muistinvaraisesti, kun en ohjetta tai vanhoja muistiinpanoja viitsinyt etsiä. Olisi kannattanut.

Puolukkasurvosta n. 2 dl
Sokeria n. 1/2 dl
Kauraryynejä n. 2 dl
Fariinisokeria n. 1 dl
Rypsiöljyä n. 1 dl

Määrät ovat noin-mittoja, koska en niitä mitannut, arvioin.
Sekoitin puolukat ja sokerin paistokupin pohjalle.
Loput aineet sekoitin keskenään toisessa astiassa ja nostelin puolukoiden päälle.
Paistoin; liian kuumassa takassa, liian kauan. Lähes tunnin arviolta 250 asteessa. Pelkäsin, että paistos jää liian löysäksi, koska neste kiehui kiehumistaan sen pinnalla. Hiukan tuli annokseen palaneen makua, "äireen maustetta", mukaan. Eteläpohjalaisvitsin mukaan pohjaanpalaneen maku on nimeltään tätä lajia.

Koska paistoksen tekoon ryhdyin hetken mielijohteesta en ollut varannut vaniljajäätelöä enkä edes -kastiketta itselleni. Jotain sen tapaista tällainen paistos kuitenkin vaatii. Siksi sekoitin pikakastikkeen:

1 dl maustamatonta jugurttia
1 tl vaniliinisokeria
2 tl sokeria

Makeutta ja vaniljan makua voi säätää sokerien määrällä. Tämä ei ole kovin runsasmakuinen seos.
Ja sitten iltapalalle:

Seuraavalla kerralla paistan vähemmällä lämmöllä ja vähemmän aikaa, enemmänkin ulkonäkö- kuin makusyistä.
Rypsiöljyn sijaan sopisi rasvaksi ehkä voi tai margariini paremmin. Öljy ei imeytynyt ryyneihin eikä edes jähmettynyt itsekseen, vaan erottui nesteeksi lautaselle.Ei ole rypsiöljy hirveän hyvän makuista, edes paistettuna ja sokeroituna. Ainakin sitä olisi saanut olla vähemmän, varmaan puoli desiä riittäisi.
Kolestoritautisena olen yrittänyt rajoittaa kovien rasvojen käyttöä, siksi haksahdin öljyyn.

Mutta kuitenkin, oli tämä ihan syötävä annos. Hakkasi jotkut sipsit mennentullen.
Huomenillalla lämmitän paistoksen lopun pulikkaan mikrossa. Jospa öljy olisi silloin imeytynyt. Vaikka muutenhan uuniruoat ovat parhammillaan uunilämpiminä.