Uutta lunta satoi parikymmentä senttiä. Sitten tuli yöpakkasia ja
suojapäiviä. Ja lumet katoilta.
Vanhan sunan katolta lumi valui jännästi. Jäi roikkumaan räystäältä, ennen katkeamistaan ja tippumistaan.
Toinen luonnonoikku löytyi leikkimökin räystäältä. Jääpuikko oli kasvanut kumman pitkäksi ja käyräksi. Ensin epäilin yliluonnollisia voimia, mutta eipä kuitenkaan. Heinän korsi oli sopivasti räystäsvesitipun alla. Se ohjasi veden tällaiseen muotoon jäätymään.
Sanonnan mukaan uusi lumi on vanhan surma.
Ei aivan surma, mutta tapaturma kuitenkin sattui suvussa. Isosiskoni, joka siis on vielä minuakin vanhempi, oli liukastunut, kaatunut ja satuttanut olkapäänsä. Leikattavaksi menee se.
Ollaanpa me vanhukset varovaisia uudella lumella. Miksei muulloinkin.
