Kurkut, kurpitsat ja tomaatit ovat kasvaneet jo sen verran, että kaipaavat väljemmän tilan juurilleen. Idätysruukkuihin kylvin n. 4 siementä jokaiseen. Lähes kaikki itivät.
Idätysmultana kätin lannoittamatonta turvetta. Joskus takavuosina idätin kukkamullassa, mutta se oli turhan tujua ainetta. Hyvin lähtivät kasvit kasvuun. Liiankin hyvin. Hentoja hujoppeja niistä tuli. Vaikea oli kouluttaa tai istuttaa ulos kasvimaahan. Juuret jäivät pieniksi mutta heikoiksi, koska ravintoa oli, kasvutilaa ei.
Nyt kokeilen tällä tavalla: idätys vähäravinteisessa turpeessa josta siirtoistutus eli koulutus väljempään, ravinteikkaampaan kasvualustaan. Luonnonlannoitettua puutarhamultaa, lukee säkin kyljessä.
Saapas nähdä, kuinka onnistuu. Onko taktiikka ja ajoitus oikea. Nyt näyttää ainankin hyvältä.
Hätävaratakaporttinahan on aina taimitarhan valmistaimet. Viime kesänä turvauduin niihin kurkkujen epäonnistuttua. Taimikasvatus onnistui mielestäni kohtuullisesti, mutta eivät ne lähtemneet kasvuun avomaalla. Kuivuivat pois.
Arvelin, että istutusvaiheessa juurilla ei ollut tarpeeksi muhevaa multaa, vaan liian karkeaa ainesta. Veden vähyyttä varmaan potivat. Ostotaimille korjasin olosuhteita, ja onnistuin.
Oppia ikä kaikki. Yritys-ja-erehdysoppi on tehokasta. Harmitus jättää vankemman muistijäljen kuin kirjaviisaus.