Kaura-puolukka-uunipuuro,

Taannoin tein puolukkatuoremehua viinihapolla. Siitä jäi tähteeksi kuorimäskiä, jota sitten en heittänytkään tunkiolle, vaan purkitin kellariin. Uhkasin kokeilla sitä joskus puurossa. Nyt kokeilin.

Kerraamiseen kuppiin mittasin desilitran kauraryynejä, arvioin puolisen desiä puolukan kuorimäskiä ja mittasin 2,5 dl vettä. Suolaakin voisi olla mukana, mutta olen totuttautunut suolattomaan aamupuuroon. Sekoitin aineet ja peitin kulhon kannella. Tyhjennetty, pesty maksalaatikkovuoka on kätevä, edullinen ja helposti muotoiltava peite.

Sitten kuppi lämmitettyyn uuniin yöksi. Yleensä lämmitän uunin iltasella ja laitan ruo'at uuniin kypsymään vasta nukkumaan mennessäni. Kypsymisaikaa kun on runsaasti, ei lämpöä tarvitse olla ihan mahottomasti. Hiljaa tulee parempaa.

Samalla lämmöllä paistui lihapata, tuo alempi astia.

Puuro oli aamulla juuri sopivan kypsää.

Hieman hapan oli maku, joten lisäsin runsaan teelusikallisen sokeria joukkoon ja sekoitin. Ja vielä maitoa mukaan.

Olipa hyvää. Ennakko-odotukseni eivät ollleet kummoiset, joten ne ylittyivä monin kerroin.
Onnittelin itseäni, lapsena saamaani väärää kasvatusta ja nuukuuttani. Jos olisin heittänyt kuoritähteet hukkaan, olisin jäänyt paitsi tätä makukokemusta.
Voihan tämän tehdä tuoreesta puolukkasurvoksestakin, luulisin. Vettä silloin tarvitaan vähän vähemmän ja sokeria enemmän, uskoisin. Marjojen mehusta kun tulee nestettä jä happamuutta.

Ja ruishiutaleihin puolukka sopii kaurahiutaleitakin paremmin. Kokeillut olen. Nyt ei vain sattunut olemaan ruishiutaleita kaapissa. Pitää ostaa.