Taka-Pajulampisten kanssa kävimme eilen iltasella poikani ja vaimonsa luona, kutsuttuina, savukalalla. Hyvää olivat kirjolohesta loihtineet. Lisäkkeet olivat myös maistuvaisia; paistettuja kasviksia ja vihreää salaattia. Yllätyksekseni valkoviinikin voi olla hyvää. Jotain australialaista, makeahkoa, en muista nimeä. Täytynee miniältä kysyä, että osaan itsellenikin joskus ostaa.
Oikein yökylässä Takapajulampiset olivat.
Aamupalaksi söimme sitä eilistä:
Rieskaa ja muuta leipää, lähiruokaa sekin (lähikaupasta ostettua). Ruohosipulia, salaattia ja pinaattia keräilimme pihalta. Väliaamupalaksi oli raparperipiirakkaa vaniljakastikkeella ja päätteeksi aamukahvikonsertti. Tyttäreni on aloittanut uuden harrastuksen, arvaatteko mikä on soitin.
Aamupalan jälkeen seuraavana ruokailuna on vuorossa lounas Eiliset isäntämme kutsuimme einehtimään samaa murkinaa kanssamme.
Päivän pääateriaksi valmistimme syyssoppaa.
Juureksia tuli pakastettua viime syksynä runsaanpuoleisesti, joten niitä tuhosimme. Suoraan tunkiolle niitä ei sovi heittää, olisi ihan hullun hommaa.
Kummasti pyrkii keitos kylähullulla usein kasvamaan aiottua isommaksi, niin nytkin. Soppaa tuli tuo iso kattila yli puolilleen. Onkohan se suuruudenhulluutta.
Ihan kaikkea emme viisistään viitsineet kerralla syödä.
Lounaan jälkeen sitten kahvittelimme, taas raparperipiirakkaa. Lisäksi oli tarjolla lähikaupan keksejä, mutta kohteliaat vieraani uhrautuivat ottamaan vain piirakkaa. Liikuttavaa.
Kaikella on aikansa ja määränsä, niin tämän viikonlopun vierailuillakin. Mukaansa pitkämatkalaiset saivat osan taustalla näkyvistä esikasvatteista. Aikovat istuttaa niitä jonnekin Taka-Pajulammen takapihalle. Ja pataan sanoivat niiden sitten lopulta päätyvän.