Hyvä mäihä

Se oli isäni kesäherkku.

Naurismäihää tehdään mäihäämällä naurista.

Veitsen tai puukon kärjellä, miksei lusikallakin, raastetaan halkaistua nauriista, ja sitten suuhun. Tämä herkku sopii erityisesti huonohampaisille, kuten isäni oli. Tekarimies.

Minusta nauris on kyllä parempaa ihan omin hampain hienontaen. Mutta sehän on makuasia.

Ja sitten opetus; muu elämänohje;  ihan alleviivaten: Älä usko lööppejä.
Ei tämä niin hyvä nauris ole. Omasta syystäni.

Nauris kyllä on hyvä juures, oikein kasvatettuna. Minä kasvatin väärin, vastoin perimätietoa.
Nauriin kylväaika on perimätiedon mukaan kesäkuussa, vähän ennen juhannusta. Minä kylvin jo toukokuussa. Siis kuukauden liian aikaisin.
Tämän päivän tilanne on tälllainen:

Nauris kukkii keltaisin kukin. Puorkkana, pnajuuri ja lanttu vierellään, hidaskasvuisina, kasvavat vielä täyttä päätä.
Kukinnan alettua nauris muuttuu "tikkuiseksi", kitkeriksi. Ja mikä pahinta, matoiseksi.
Kitkerä maku muistuttaa jossain määrin retiisiä.
Eihän se välttämättä huono maku ole, mutta ei tyypillinen nauriin maku kuitenkaan.

Ensi kesänä sitten: paljon myöhempi kylvö, ja perimätiedon mukaan hyvin tuhkattuun tai kalkittuun maahan.