Kuoripottuja

Perunat on nopea keittää. Niiden kanssa voi syödä melkein mitä vain. Tai toisin päin, peruna sopii melkein minkä tahansa ruoan lisukkeeksi.

Tänään keräilin pihalta ja jääkaapista melkoisen sekoituksen.

Siihen piti tulla silliä, tilliä ja "uusia" perunoita, mutta eipä tullutkaan. Silli oli jo kalastettu loppuun säilykkeestäni, vain kastiketta oli jäljellä. Tilli on kuivumassa keittiön ikkunalla, kasvimaalla oleva lakastunut syömäkelvottomaksi. Perunatkaan eivät ole enää ihan "uusia".

Näiden sijaan keräilin pihalta, perunoiden lisäksi, timjamia ja persiljaa, kurkun, tomaatin, ruohosipulia, salaattia, salviaa, basilikaa ja thaibasilikaa. Mehu on omakeittoista. Mutta kinkku, kananmuna, maksamakkara, voi, leipä ja levite ovat kaupasta kannettuja.

Muut olivat makuuni, paitsi salvia. Ei se oikein salaattiyrtti ole, mauste paremminkin. Pitihän tuota kuiten maistaa. Ei se varsinanaisesti syletä, mutta pois jätän silti ensi kerralla.


Nälkä siirtyi, se on tärkeää.
Ei kulinarismissakaan muuta vikaa ole, kuin työlästä joskus. Aina ei viitsi tai ehdi.